Mukana täydellä sydämellä


Olen Laura, 26-vuotias intohimoinen cheertanssin puolesta puhuja. Toimin seurassa toista vuotta tanssijoukkueiden valmennusvastaavana. Viimeiset 13 vuotta cheertanssi on ollut elämäntapani. Elämäntilanteet ovat vaihtuneet, mutta laji on pysynyt. Näiden vuosien aikana olen kokenut urheilijan, valmentajan sekä valmennusvastaavan roolit. Olen ollut mukana elvyttämässä lajia, kun se on meinannut kuihtua Turussa kokonaan. Muutama vuosi tämän jälkeen olen ollut valmentajana voittamassa junioreiden EM-pronssia vuonna 2013. Kun on konkreettisesti kokenut lajin kasvun ja kehityksen seurassa ja nähnyt että kovalla työllä ja oikeita asioita tekemällä voi saavuttaa mitä tahansa, tahtotila kehittyä ja olla paras kasvaa koko ajan. Tässä lajissa ja myös seuratyössä parasta ja pahinta onkin se, että aina voi olla parempi ja kehittyä lisää. Koskaan ei malta lopettaa.


Valmennusvastaavana parasta on se, että saa tehdä töitä niin monen mahtavan valmentajan ja joukkueen kanssa. Olen ammatiltani lastentarhanopettaja ja työni vaatii suunnitelmallisuutta ja jatkuvaa arviointia, tiimin johtamistaitoa, pedagogista ja kasvatuksellista osaamista sekä yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Näitä kaikkia pääsen hyödyntämään myös valmennusvastaavan työssä. Pitkä lajitausta ja monen vuoden aktiivinen seuratyö eri rooleissa on kehittänyt osaamistani paljon. Valmennusvastaavan työn koen olevan luonnollinen tapa siirtää osaamistani valmentajille ja sitä kautta joukkueille.

Valmennusvastaavana tärkein tehtäväni on olla valmentajien tukena arjessa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että valmentajat ovat minuun yhteydessä aina tarvittaessa. Tämä voi olla esimerkiksi silloin, kun valmentajat haluavat minut mukaan vanhempainiltaan, heille tulee kysymyksiä jonkun taidon opettamisesta tai jonkun tilanteen ratkaisemisesta tai he haluavat ulkopuolisen silmäparin harjoituksiin tai apua kisaohjelman kanssa. Olen myös kiinnostunut joukkueiden kuulumisista ja kuulen mielelläni pieniäkin iloja ja murheita valmentajilta. Tuen antamisen lisäksi tarkastan joukkueiden kausisuunnitelmat ja käyn ne läpi valmentajien kanssa. Käyn seuraamassa joukkueiden treenejä pitkin kautta ja käyn kehityskeskustelut jokaisen valmentajan kanssa. Annan valmentajille palautetta kehittymisen tueksi ja suunnittelen yhdessä toiminnanjohtajan kanssa mihin koulutuksiin kukin valmentaja vuoden aikana osallistuu.

Vaikka tärkein tehtäväni on olla valmentajien tukena, on tehtäväni kehittää koko cheertanssi -toimintaa seurassa sekä olla tukena myös joukkueille. Olen siis tavoitettavissa myös urheilijoita ja heidän vanhempiaan varten. Yhteystietoni saa valmentajilta ja vastaan mielelläni myös urheilijoiden ja valmentajien kysymyksiin ja palautteisiin.

Motiivit lajin parissa mukana olemiseen eivät enää näin perheellisenä ole samat kuin 10 vuotta sitten. Työn, perhe-elämän, valmennuksen ja valmennusvastaavan työn yhdistäminen ei aina ole helppoa ja vaatii usein paljon järjestelyjä onnistuakseen. Mutta kun joku asia antaa näin paljon, on valmis näkemään vaivaa. Itselle voimaa ja iloa antaa oma joukkueeni Phoenix. Joukkueen kanssa on tehty pitkään työtä, jotta voimme tuoda Turkuun ensimmäisen naisten tanssin SM-mitalin. Toivottavasti saan pian olla jakamassa tuon hetken näiden upeiden urheilijoiden ja valmentajaparini kanssa. Phoenixin lisäksi kaikki seuramme upeat valmentajat, työntekijät, joukkueet, vapaaehtoiset ja muut toimihenkilöt, jotka antavat oman panoksensa seuralle, motivoivat minua kehittämään niin itseäni kuin seuraa. Rakkaudesta lajiin, rakkaudesta seuraan.


Vaikka usein puhutaan, ja myös itse puhun mitaleista ja menestyksestä, eivät ne ole niitä asioita, jotka minut saa tulemaan hallille monta kertaa viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Minua motivoi se, kun näen urheilijoiden ylittävän itsensä ja onnistuvan. Minua motivoi se, kun urheilija osaa kehua itseään ja löytää onnistumisia jokaisesta harjoituksesta. Minua motivoi se, kun näen miten hyvin joukkue on hitsautunut yhteen ja joukkueen jäsenet kannustavat ja tukevat toisiaan. Minua motivoi nähdä urheilijani onnellisena. Mitalit ja muut ovat vain plussaa näiden päälle. Olen onnellinen siitä, että tiedän myös muiden vastuujoukkueideni valmentajien seurassamme kantavan näitä arvoja.


Kirjoittanut, Laura Antintalo, cheertanssi-joukkueiden valmennusvastaava

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TCS Smash on kuudes kilpacheerleadingin Sinettiseura Suomessa!

Natiseva jakkara on historiaa - rakennetut ystävyyssuhteet elinikäisiä

Meidän seurassa parasta on ...